Onko geeneistämme hyötyä suojauduttaessa auringon haitalliselta säteilyltä?

heinäkuu 5, 2019 | Evogenom

Iho ja auringonhaitallinen säteily

Ihmisen suurin elin, iho, altistuu auringonvalolle päivittäin ja ruskettuminen on sen keino suojautua haitalliselta säteilyltä. Ruskettuneenakin voi palaa UV-säteilyn voimakkuuden vaihdellessa.

 

Ihon suojaaminen on tarpeen, kun UV-indeksi eli ultraviolettisäteily on voimakkuudeltaan vähintään 3. Suomessa tämä indeksi nousee parhaimmillaan 6 ja esimerkiksi Välimeren maissa jopa tuplaantuu. Suojaavat vaatteet ja aurinkorasva ovat tehokkaimmat keinot, eikä myöskään pidä unohtaa silmiä. Silmän pintakerros voi palaa myös, mutta ikääntyessä se kehittää itselleen paremman suojan silmän linssin muuttuessa. Lapset ovat erityisen tärkeä suojata auringolta.

 

Melaniini suojaa ihoa auringolta

 

Melaniini on kehon tuottama kemiallinen pigmentti, joka antaa iholle suojaa ruskettamalla sitä. Melaniini on lähtöisin epidermiksen eli ihon uloimmassa kerroksessa olevista melanosyyttisoluista. Äkkiseltään ajattelisi, että näiden määrä vaikuttaa suoraan ihon väriinkin. Näin ei ole, vaan esimerkiksi vaaleaihoisilla näitä soluja esiintyy enimmäkseen vain epidermiksen tyvikerroksessa. Myös vaaleaihoisilla melaniinin hajoaminen on nopeampaa. Tummaihoisilla puolestaan näitä soluja löytyy kaikista epidermiksen kerroksista antaen tummemman värin. Albinismissa taas ihon melanosyyttisolut eivät tuota ollenkaan melaniinia tai vain vähän. Useita albinismiin liittyviä geenejäkin on jo paikallistettu perimästä.

 

Lisäksi mielenkiintoinen huomio on se, että melaniinipigmenttiä on kahdenlaista ja ne vaikuttavat myös osaltaan vahvasti ruskettumiseen. Nämä ovat eumelaniini ja feomelaniini, jotka ovat periytyviä. Feomelaniinia on huonosti ruskettuvilla ihmisillä, jotka palavatkin siksi herkästi. Eumelaniini vuorostaan muodostuu hyvin ruskettuvilla ihmisillä. Syöpäriskikin on siis suurempi feomelaniinissa.

Pisamat johtuvat melaniinista
Feomelaniinia esiintyy erityisesti punatukkaisilla ihmisillä, joiden iho on yleensä keskimääräistä herkempi auringolle

Pisamat ja punatukkaisuus ovat riskitekijöitä

 

Pisamat ovat kohtia, joissa melaniinia erittyy enemmän. Ne periytyvät dominoivasti eli vaikka vain toisella vanhemmistasi olisi pisamia, tulee heidän lapsillaankin olemaan. Pisamat kertovat siitä, että ihosi on herkempi auringolle ja täten riski suurempi ihosyövän syntymiselle. Jälleen kerran myös geneettisen informaation kautta asialle saadaan vahvistus, vaikka pisamat ovat erittäin hyvin visuaalisesti todettavissakin.

 

Edellämainittua feomelaniinia esiintyy myös erityisesti juuri punatukkaisilla ihmisillä. Myös resessiivisesti periytyvä punahiuksisuus on myös merkki aurinkoherkälle iholle. Tällöin jälkeläisen täytyy periä tämä geneettinen ominaisuus molemmilta vanhemmiltaan eli sinäkin voit olla tämän ominaisuuden kantaja vaikket omaisikaan punaista tukkaa.

 

Ihon palamisherkkyyteen vaikuttaa myös muut asiat kuin ihotyyppi

 

Pääasiassa auringon säteily vaikuttaa ihoon kahdella eri tavalla. Moni on varmasti kuullut, että auringosta saa kahdentyyppistä säteilyä, UVA:ta ja UVB:tä. UVA tunkeutuu ihon sisälle vanhentaen sitä ja UVB taas ihon pinnalle aiheuttaen punaisuutta ja lopulta ihon palamista. Onkin tärkeää ottaa huomioon aurinkovoidetta valittaessa, että siitä löytyisi molemmilta suojaavat tekijät.

 

On kuitenkin hyvä myös pitää mielessä, että myös esimerkiksi tietyt lääkeaineet saavat ihon herkistymään palamiselle. Jotkin lääkevoiteet saattavat myös imeä säteilyä, jolloin ihon palaminen nopeutuu. Iholle voi myös muodostua allerginen ihottuma, valoihottumaksikin kutsuttu. Suun kautta otettavia lääkkeitä kuten tietyt antibiootit (tetra- ja doksisykliinit) aiheuttavat ihon nopeampaa palamista.

 

Vanhetessaan iho voi myös menettää kykyään suojautua auringolta, jolloin aikaisemmin käytetty aurinkosuojakerroin ei enää riitä. Harmaantuminen kertoo siitä, että ihmisen kyky muodostaa melaniinia hiljalleen vähenee. Myös melanosyyttisolujen määrä vähenee, jolloin ihon värikin vaalenee.

Vanhetessa iho ei suojaa enää niin hyvin auringolta
Vanhetessaan iho voi myös menettää kykyään suojautua auringolta, jolloin aikaisemmin käytetty aurinkosuojakerroin ei enää riitä

Miksi palvomme aurinkoa, jos se on todettu ehkä yhdeksi täydellisimmistä karsinogeeneistä, joka aiheuttaa syöpää?

 

Vanhaan aikaan ruskettuminen oli rahvauden merkki, jolloin yläluokkaiset suojasivat itsensä auringolta ja saattoivat jopa käyttää vaalentavia meikkejä. Auringonpalvonta sai alkunsa 1920 -luvun puolivälissä, kun muoti-ikoni Coco Chanel teki omalla esimerkillään siitä muoti-ilmiön. Tästä lähtien hyvin ruskettunutta ihoa pidetään kauniina ja tavoittelemisen arvoisen asiana. Tästä onkin seurannut se, että ihmiset ovat tottuneet ottamaan liikaa aurinkoa ja jotkut vievät sen terveysriskeistä välittämättä äärimmäisyyksiin.

 

Nykypäivänä ihmiset kyllä saattavat tiedostaa liiallisen auringonoton ja melanooman riskit, mutta silti sairauden esiintyminen jatkaa yleistymistään. Cancer Research UK:n mukaan melkein yhdeksän kymmenestä melanoomaan johtavasta tapauksesta olisi ehkäistävissä ”nauttimalla aurinkoa turvallisesti ja välttämällä aurinkotuoleja”. Muutos parempaan on todennäköisesti tapahtumassa. Se kuitenkin vie aikaa, sillä ihmisten vanhentuneet käytösmallit ja tottumukset tunnetusti eivät tapahdu yhdessä yössä.

 

Ihosyöpä on kuitenkin sanana juurtunut yhteiskuntaamme ja melkeinpä voisin väittää, että olet kuullut ainakin tuttavan käyneen jonkinlaisen taistelun sitä vastaan. Tai voi olla, että lähimmäisesi taistelee parhaillaan. Lehdistäkin lukee karuja kohtaloita, joilla syöpä on uusiutunut monta kertaa. Toisaalta kuulee paljon upeita selviytymistarinoitakin ja nykypäivänä erilaiset syövät ovat tehokkaammin nujerrettavissa!

Riski aurinkoherkkyydelle
Myös niin sanotun riskin aurinkoherkkyydelle pystyy arvioimaan tiettyjen geenien kautta

Melanooman riskitekijöitä voi testata nykyään myös genetiikan avulla

 

Tiesitkö että geeneistämme saamme myös paljon informaatiota, olemmeko kenties alttiimpia erilaisille ihosyöville kuten melanoomalle? Myös niin sanotun riskin aurinkoherkkyydelle pystyy arvioimaan tiettyjen geenien kautta, palaako iho vai ruskettuuko se. Voidaan siis todeta tämän tekstin alkuun viitaten, että geenimme sisältävät paljon suojaavia tekijöitä mutta myös auringolle säteilylle altistavia tekijöitä. Ihon väri ei kuitenkaan aina kerro palamisherkkyyttä suoraan. Saman sävyinen ystäväsi voi olla silti herkempi juurikin geneettisten ominaisuuksien takia. Eikä unohdeta, että iholla on myös kumulatiivinen muisti, joten se kuinka monesti palamme tai rusketumme, kasautuvat ihon muistiin.

 

Raakadatassamme on n. 700 000 datapistettä, joka on siis osa genomisi dataversiota. Sen avulla on helpompi teettää uusia riskikartoituksia tai tutkimuksia, jolloin uutta DNA näytettä ei uudestaan tarvita. Lääkärisi pystyy tämän tiedon avulla esimerkiksi tarkistamaan lääkkeiden aineenvaihdunnallisia tekijöitä tai geneettisen riskisi melanoomaan tai muihin sairauksiin. Nyt on tiedossa jo useita datapisteitä, jotka kohottavat esimerkiksi riskiä ihosyöpiin.

 

Tietomme geenejä kohtaan lisääntyy nopealla tahdilla, joten tulevaisuudessa tästä datamäärästä pystytään tekemään uudenlaisiakin havaintoja liittyen perimäämme. Tulevaisuudessa tulemme myös todennäköisesti saamaan entistä räätälöidympää hoitoa sairauksia kohtaan ja ennaltaehkäisemään niitä. Raakadatasta tulee siis todennäköisesti olemaan pitkällä tähtäimellä hyötyä sekä sen avulla voit tulla saamaan lisää mielenkiintoisia yksityiskohtia itsestäsi. Raakadata kuuluu automaattisesti Sport -geenitestiimme ja Premiumiin sen voi ostaa erikseen.

 

Geenitestimme toimii yleisenä oman terveyden sekä liikunnan tietopakettina, tuoden esille asioita joita ei välttämättä muuten tulisi ajatelleeksi. Ainutlaatuisen testimme avulla saat perustavanlaatuista tietoa itsestäsi ja opit mitä mielenkiintoisimpia asioita. Tutustu tuotteisiimme verkkokaupassamme.