Oletko iltaihminen? Näin geneettinen vuorokausirytmi vaikuttaa työkykyysi

Ihmiset voidaan jakaa sisäisen vuorokausirytmin, eli kronotyypin mukaan ilta-, aamu- ja päiväihmisiin. Erityisesti iltaihmisen kannattaisi huomioida oma luontainen vuorokausirytminsä, sillä tuoreen tutkimuksen mukaan se voi vaikuttaa työkykyyn myöhemmin elämässä.

Sisäinen vuorokausirytmi vaihtelee eri ihmisillä. Aamuihmiset ovat usein virkeämpiä aamulla, mutta suuntaavat nukkumaan suhteellisen aikaisin. Iltaihmisillä rytmi taas on päinvastainen ja he yleensä valvovat muita myöhempään. Päivätyyppi on näiden kahden kultainen keskitie, johon suurin osa ihmisistä sijoittuu.

Vuorokausirytmi on pitkälti synnynnäinen ominaisuus, mutta luontainen nukkumaanmenoaika vaihtelee myös opittujen tapojen ja elämäntilanteen johdosta. Elämäntavat ja ympäristö voivatkin ohjata suosimaan täysin päinvastaista vuorokausirytmiä. Esimerkiksi iltaisin käytettävien älylaitteiden valon on huomattu myöhentävän ihmisten luontaista rytmiä.

Tämä tarkoittaa, että vaikka eläisit kuten iltaihminen, saatatkin olla luontaisesti aamuihminen. Jos et ole varma omasta luontaisesta vuorokausirytmistäsi, voit selvittää sen vaivattomasti Evogenomin geenitesteillä.

Myös luontainen unentarve sekä unen syvyys ja rauhallisuus ovat geenien määrittämiä ominaisuuksia, jotka voi selvittää helposti geenitestillä.

Iltavirkuilla on kohonnut riski joutua työkyvyttömyyseläkkeelle

Occupational & Environmental Medicine -lehdessä julkaistu tutkimus (Tapio Räihä ym. 2021) on osoittanut, että aamu- ja iltavirkkujen välillä on eroja, jotka saattavat vaikuttavat työkykyyn ja eläkkeelle jäämiseen. Tämä tutkimus on tehty Oulun yliopistossa ja on maailmanlaajuisesti ensimmäinen väestöpohjainen tutkimus, jossa oli mukana lähes 6000 osallistujaa Pohjois-Suomesta. Tutkimushetkellä 46-vuotiaat osallistujat kuuluvat vuoden 1966 syntymäkohortin seurantatutkimukseen.
 
Tutkimuksessa huomattiin, että erityisesti iltavirkuilla miehillä ennenaikainen riski työkyvyttömyyseläkkeeseen oli kohonnut. Lisäksi keski-ikäiset iltavirkut kokivat työkykynsä jopa kaksi kertaa huonommaksi kuin aamuvirkut.

Taustalla unettomuutta ja väärän rytmin mukaan elämistä

Huonomman työkykyisyyden taustalla on todennäköisesti useita tekijöitä. Sen lisäksi, että yhteiskunta painottuu vahvasti aamuvirkuille suotuisaan rytmiin, potevat iltaihmiset luontaisesti useammin unettomuutta verrattuna aamu- ja päiväihmisiin. Iltavirkut myös nukkuvat yleensä vähemmän verrattuna aamuvirkkuihin.

Mitä iltavirkku sitten voi tehdä?

Omaan luontaiseen rytmiin kannattaa kiinnittää huomiota, jos haluaa jaksaa töissä paremmin, pidentää työvuosiaan ja viettää eläkevuosiaankin mahdollisimman terveenä. Iltaihminen voi vaikuttaa omaan hyvinvointiinsa esimerkiksi lisäämällä unen määrää.

Lisääntynyt etätyöskentely ja joustavat työajat ovat tuoneet jo osalle iltavirkuista helpostusta, mutta jos työpaikka ei pysty joustamaan työajoista, kannattaa jopa harkita iltapainotteisempaan työhön siirtymistä.

Tags: