Kipukynnys vaihtelee tilanteen mukaan

huhtikuu 21, 2021 | Evogenom

kipukynnys nallekarhu

Kipukynnys ei ole yksiselitteinen, muuttumaton ominaisuus, vaan kivun tuntemisen herkkyyteen vaikuttavat niin geenit, sukupuoli kuin sen hetkinen tilannekin.

 

Kipuun vaikuttavia geenejä on löydetty useita. On selkeää, että tietyt geenimuodot tekevät toisista herkempiä kivulle kuin toisista. Toisaalta kivun kokemukseen vaikuttavat monet ulkoiset tekijät, joten kipukynnys ei ole aina vakio. Kipuherkkyys voikin vaihdella samalla ihmisellä eri tilanteissa merkittävästi.

 

Naiset tuntevat kipua herkemmin

 

Toisin kuin usein kuulee väitettävän, naiset eivät kestä miehiä paremmin kipua, vaan itse asiassa tilanne on päinvastainen. Naisten kipukynnys on siis miehiä matalampi. Toisaalta kipulääkkeet, kuten opioidit (esim. morfiini) vaikuttavat naisiin tehokkaammin.

 

Naisten kipukynnys voi kuitenkin muuttua hormonaalisten muutosten myötä. On esimerkiksi haivaittu, että kipukynnys on naisilla korkeimmillaan juuri ennen munasolun irtoamista. Tämän uskotaan selittyvän estrogeenihuipulla. Synnytyksen aikana estrogeenin lisäksi elimistöön erittyy oksitosiinia ja adrenaliinia, jotka auttavat turruttamaan kivun tunteita, vaikka kipu on tästäkin huolimatta voimakasta.

 

Kipuherkkyys vaihtelee tilanteen mukaan

 

Kun kyse on eloonjäämisestä, kipuaistimus saattaa asettua toissijaiseksi, jolloin kipua ei tunneta samalla tavalla, vaan isokin kipu saatetaan syrjäyttää. Eloonjäämistilanteessa onkin niin kutsuttu evoluution suoma aikaikkuna, jolloin voidaan keskittyä kivun sijaan selviytymiseen. Kipu iskee vasta jälkeenpäin, kun turvaan on päästy ja hätä on ohi.

 

Tilanteen lisäksi henkilön kokemat tunteet vaikuttavat kivun määrään. Esimerkiksi sydänsurut aktivoivat samanlaisia kipualueita aivoissa kuin käden polttaminen. Myös pelko lisää kipua. Tällöin voi lähteä jopa taju, kun autonominen hermosto ylireagoi sisäiseen paniikkiin ja elimistö pyrkii vastapainona rauhoittumaan hidastamalla sykettä ja laajentamalla verisuonia.

 

Myös odotukset muokkaavat kipua suuresti. Vaikka ärsyke ja henkilö olisivat samoja, kivun tunne muovautuu odotusten mukaan. Jos uskoo jonkin sattuvan todella paljon, se tulee sattumaan enemmän kuin silloin, kun näin ei usko. Erään tutkimuksen mukaan koehenkilön odotuksia muokkaamalla voidaan esimerkiksi pidentää kivunkestoa.

 

Kipu suojelee vammoilta

 

On olemassa myös synnynnäisesti kiputunnottomia ihmisiä. Tämän geneettisen häiriön nimi on kongenitaalinen analgesia. Siitä kärsivä erottaa esimerkiksi kuuman ja kylmän toisistaan, mutta mikään aistimus ei satuta.
Usein kiputunnottomat lapset kuolevat jo varhaisessa iässä, sillä kipu ei suojaa heitä vaarallisiltakaan vammoilta. Lapsi saattaa esimerkiksi polttaa kätensä karrella kuumalla liedellä tai purra kielensä poikki, koska kipu ei kerro tilanteen olevan vaarallinen.

 

Joissakin tilanteissa, kuten huippu-urheilijana, joutuu oppia sietämään jonkin verran ylimääräistä kipua, mutta yleisesti ottaen kipu on erittäin tärkeä osa ihmisen terveyttä ja hyvinvointia. Se saa meidät varomaan vammautumista ja jopa kuolemaa. Alhainen kipukynnys ei siis välttämättä ole mikään huono juttu.

 

Evogenomin Premium ja Sport -geenitesteillä voit selvittää oman geneettisen kipukynnyksesi sekä muut geneettiset ominaisuutesi vaivattomasti.

 

Lähteet: Terve.fi, YLE