Vähän unta – ei univajetta

Suurin osa aikuisista tarvitsee noin 8 tunnin kestoiset yöunet. Usein unen tarpeen kerrotaan kuitenkin vaihtelevan 6-9 tunnin välillä. Mistä tarvittavan unen määrän vaihtelussa pohjimmiltaan on kyse?

Unen määrään ja laatuun vaikuttavat monimutkaiset tekijät. Yleisesti tunnettuja tekijöitä ovat sisäisen kellon rytmi, ravinto, liikunta sekä stressi. Elintapojen lisäksi uneen vaikuttavat perinnölliset tekijät eli geenit. Vastavuoroisesti uni taas vaikuttaa elintapoihin ja sitä kautta esimerkiksi haasteet painonhallinnassa voivat olla kiinni liian vähäisestä unesta.

Univaje on tila, jossa henkilö nukkuu liian vähän unentarpeeseensa nähden. Univaje aiheuttaa muutoksia muun muassa aineenvaihdunnassa ja hormonitoiminnassa, mikä voi johtaa häiriöihin esimerkiksi syömiskäyttäytymisessä. Omaa kehoa on tärkeä kuunnella, sillä se on usein paras tapa univajeen välttämisessä. Tieto omasta genetiikasta voi auttaa ymmärtämään oman kehon toimintaa myös silloin, kun se poikkeaa normaalista.

Harvinainen geenimuoto aiheuttaa lyhentyneen unentarpeen

Mitä tehdä, kun älykello ilmoittaa, että nukut liian vähän, mutta olosi ei ole väsynyt? Älykellot toimivat useimmiten väestön keskimääräisillä arvoilla, mutta geenitestin tekemällä voit asettaa kellosi toimimaan juuri sinun unentarpeesi mukaan.

Usein lyhyet yöunet liitetään univajeeseen, mutta ne eivät aina automaattisesti tarkoita univajetta. On olemassa niin sanottuja lyhyen unen geenejä, jotka saavat tietyt ihmiset pärjäämään normaalia lyhyemmillä 4-6,5 tunnin yöunilla. Tämän geenimuodon yleisyyttä ei vielä tiedetä, mutta oletettavasti se on melko harvinainen. Luontaisesti lyhyen ajan nukkujat (eng. Familial Natural Short Sleepers, FNSS) omaavat DEC2-geenistä muodon, joka saa aivojen oreksiinin tuotannon kasvamaan. Oreksiini vaikuttaa ruokahalun ja stressireaktioiden ohella vireystilan ylläpitämiseen ja unen laatuun. Oreksiinin vaikutuksen puute johtaa narkolepsiaan, kun taas sen suurempi tuotanto lyhyempään unen tarpeeseen. Luontaisesti lyhyen ajan nukkujilla oreksiinin suuri määrä aiheuttaa lyhyemmän unen tarpeen ilman univajeen riskejä. Tällainen henkilö ei siis kärsi univajeesta lyhyiden yöunien jälkeen kuten muut ihmiset. Lyhyt unen tarve näyttää perustuvan oreksiinin vaikutukseen parantaa unen laatua.

Kyseinen DEC2-geeni vaikuttaa lisäksi univajeesta palautumiseen ja unen rakenteeseen, eli siihen, kuinka paljon unesta on REM eli vilkeunta ja NREM eli perusunta. Tuoreimmissa tutkimuksissa on löydetty lisää viitteitä kyseisen geenimuodon hyödyistä, sillä se näyttää olevan suojaava tekijä Alzheimerin tautia vastaan. Tämä ei kuitenkaan tarkoita normaalin unentarpeen geenimuodon olevan altistava tekijä taudille, vaan pikemminkin niin, että lyhyen ajan nukkujilla on Alzheimeria vastaan pieni ylimääräinen suoja. 

(iScience. 2022 Apr 15; 25(4): 103964)

(Proc Natl Acad Sci U S A. 2018 Mar 27; 115(13): 3434–3439.)

---

Feel-geenitestin avulla selvität geneettisen unen määräsi, vuorokausirytmisi ja unen laadun sekä paljon muita hyvinvointia lisääviä ominaisuuksia!

Tags: