Näin laitat vastustuskykysi kuntoon!

Iho, limakalvot, mahaneste, valkosolut… Keholla on lukuisia ja taas lukuisia keinoja suojautua taudinaiheuttajia vastaan. Suuresta investoinnista huolimatta, silloin tällöin jokin kriittinen kohta kehon puolustuksessa pettää ja sairastumme viruksen tai bakteerin aiheuttamaan tautiin. Mutta miten on, voimmeko avittaa vastustuskykyä omilla valinnoillamme? Sairastuttaako kylmä ilma ja mikä on ruokavalion ja unen osuus taudeilta suojautumisessa?

Elimistön lukuisat suojamekanismit

Ihmisen keho tekee jatkuvasti töitä pitääkseen terveydentilan hyvänä ja taudinaiheuttajat loitolla. Iho on mekaaninen suojamuuri, joka pitää suuren osan bakteereista ja viruksista kehon ulkopuolella. Lisäksi iholla elää paljon hyödyllisiä bakteereita, jotka vievät elintilaa huonoilta mikrobeilta. 

Suun syljessä ja silmän kyynelnesteessä on antibakteerisia aineita, jotka huolehtivat kehoon kuulumattomien eliöiden eliminoinnista. Esimerkiksi kyynelnesteen lysotsyymi hajottaa gram-positiivisten bakteerin toiminnalle välttämättömiä soluseinän hiilihydraatteja. Hengitysteissä värekarvat liikuttavat limaa ja siihen tarttuneita epäpuhtauksia kohti nielua. Nielusta ne päätyvät ruokatorven kautta mahalaukkuun, jossa mahaneste eliminoi monet elimistölle haitalliset mikrobit. Mahaneste on niin hapanta, että se tuhoaa jopa omia solujamme mahahaavaksi kutsutussa tilassa. Onneksi terveellä ihmisellä mahan sisäpinnan limakalvo suojaa hapon vaikutuksilta. Limakalvoja on mahalaukun ohella muun muassa suussa, nenässä, suolistossa ja intiimialueilla. Itse asiassa, juuri limakalvot ovat lähes aina infektion alkupaikka. 

Jos patogeeni näistä kaikista mekaanisista suojista huolimatta pääsee infektiokykyisenä elimistöömme, varsinainen immuunipuolustus astuu peliin. Valkosolut tunnistavat, merkkaavat ja hajottavat bakteereita ja virusten infektoimia soluja. Kun taudinaiheuttaja on voitettu, pienestä osasta valkosoluja muodostuu niin kutsuttuja muistisoluja. Ne kulkevat veren mukana ja ovat erikoistuneet yhtä tai useampaa taudinaiheuttajaa vastaan. Jos sama virus tai bakteeri yrittää hyökkäystä uudestaan, muistisolut tunnistavat sen ja saavat immuunipuolustuksen hätäsireenit soimaan välittömästi. Myös rokotteet perustuvat muistisolujen luomiseen, mutta niissä muodostuksen käynnistää elävän taudinaiheuttajan sijaan esimerkiksi bakteerin pintaproteiini.

Perusterveelliset elintavat kunniaan taistelussa patogeeneja vastaan

Harvardin yliopiston artikkeli kokosi yhteen tehokkaimmat tiedossa olevat keinot immuunipuolustuksen vauhdittamiseksi. Yleisten terveyssuositusten noudattaminen nousi artikkelissa suureen rooliin.

1. Harrasta säännöllisesti liikunta (Suomalainen tuore tutkimus kertoo, että alle puolet yli 20-vuotiaista liikkuu liikuntasuosituksen mukaisesti (THL:n Terve Suomi -väestötutkimus). Kumpaan puoliskoon kuulut?)
2. Nuku riittävästi (Suomalaisista 40-54-vuotiaista joka kolmannes nukkuu liian vähän.)
3. Minimoi stressi (Lyhyt stressi tekee jopa hyvää mutta pitkäaikainen heikentää puolustuskykyä.)
4. Syö hedelmiä ja vihanneksia
5. Pidä painonnousu kurissa
6. Älä tupakoi
7. Juo alkoholia kohtuudella
8. Pidä rokotukset ajan tasalla (Erityisesti jos lähipiirissäsi on vanhempia ihmisiä, rokotuksella suojaat myös lähimmäisiäsi.)
9. Pese käsiä ja kypsennä ruoka huolella (Moni huomaamattaan koskettelee kasvoja useasti päivän mittaan.)

Voiko flunssan saada kylmästä ilmasta?

Taudin aiheuttaa aina jokin patogeeni: yleensä joko bakteeri tai virus. Sairastumisen syy ei siis ole ikinä yksistään itse lämpötila, mutta on totta, että kylmillä keleillä riski voi siitä huolimatta kasvaa. Infektioalttiutta kasvattaa se, että hengitysteiden limakalvot ovat kylmässä ja kuivassa ilmassa heikommassa kunnossa, jolloin viruksien ja bakteerien on helpompi läpäistä suojamuurimme.

Kylminä päivinä ihmiset viettävät enemmän aikaa sisätiloissa, mikä tarkoittaa usein läheisempää kontaktia muiden ihmisten kanssa. Patogeeneille tarjoutuu tästä oiva tilaisuus levitä ihmisestä toiseen. Kouluihin ja töihin paluu ajoittuu myös kylmien kelien alkuun, jolloin illuusio kylmän ilman ja flunssan yhteydestä voimistuu. Kylmä ilma myös mahdollistaa etenkin influenssaviruksen pysymisen pidempään ilmassa ja virus saa enemmän aikaa tartuttamiseen. 

(How to boost your immune system? Harvard. 2021)

(Tutkimus: Influenssa iskee pikku­pakkasella. Potilaan lääkärilehti. 2015)

Myös valoisa aika tuo tullessaan haasteensa energiatasojen ylläpidossa. Nopea valon lisääntyminen (iltavirkut!), siitepölyallergiat ja flunssat laittavat kehomme jälleen koetukselle. Feel-geenitesti antaa tehokkaan avun energiatasojen ylläpitoon ja kehon parempaan hyvinvointiin, jolloin myös pidät vastustuskyvyn tehokkaana!

Tags: