Tätä et tiennyt siitepölystä!
14 maaliskuun, 2024 | Evogenom
Elämme jälleen aikaa valon armoilla ja keholle se on sopeutumisen paikka. Luonto herää ja niin herää allergian aiheuttajatkin. Suomalaisista siitepölyallergiaa potee joka viides.
Siitepölyallergian oireet muistuttavat paljolti flunssaa ja ne saattavat aiheuttaa epämiellyttäviä tilanteita kanssaeläjille. Oireet ovat kuitenkin normaaleja, ja allergikon kannattaa selittää tilanne rohkeasti. Lue eteenpäin, mitä kuitenkin allergikoiden on hyvä pitää mielessä!
Allergikolla kehon immuunijärjestelmä alkaa erittämään liian voimakkaasti histamiinia reagoidessaan allergisoivalle aineelle, vaikkei tämä todellisuudessa ole vaarallinen elimistölle. Tämä puolustusjärjestelmän tehokas aktivoituminen aiheuttaa kehossa allergiaoireita, kuten vuotavaa nuhaa, silmien punoitusta ja kutinaa.
Suomalaisista noin 20 prosenttia kärsii jonkinasteisesta siitepölyallergiasta. Vielä ei osata tarkasti sanoa, miksi tämä yliherkkyys puhkeaa osalle ihmisistä. Ei ole myöskään olemassa testiä, jolla pystyttäisiin varmasti kertomaan, kenelle allergia puhkeaa. Kuitenkin taipumusta allergiaan on mahdollista tutkia geenitestillä. Evogenomin hyvinvointipaketti Feel avaa perinnöllisen taipumuksen heinänuhan lisäksi myös maapähkinäallergiaan! Perinnöllisyystutkimuksista tiedetään, että jos molemmilla vanhemmilla on allergia, lapsella sen todennäköisyys on 60–80 %. Geenisovelluksen tulos kohonneesta riskistä heinänuhaan osoittaa siis allergiageenien saannin molemmilta vanhemmilta. Jos taas vain toisella vanhemmalla on allergia, putoaa lapsen allergisoitumisen todennäköisyys 30–50 %:iin.
Jos haluat välttyä pahimmilta oireilta ja vähentää pärskimistä tänä keväänä, niin nyt on oikea aika varautua siitepölykauteen. Lepän ja pähkinäpensaan kukinta nimittäin alkaa Suomessa jo maaliskuun tietämillä. Tuulinen sää voi levittää siitepölyä hyvinkin laajalle alueelle Suomen sisällä. Lisäksi kannattaa muistaa, että myös muualta Euroopasta voi saapua siitepölyä kaukokulkeumina. Lievemmillä oireilla pääsee, kun aloittaa allergialääkkeiden käytön ennen kukintaa. On nimittäin arvioitu, että allergeenisia pienhiukkasia saattaa päästä ilmaan jo ennen varsinaisen kukinnan puhkeamistakin.
Allergikon, erityisesti lasten ja nuorten, oireita kannattaa hoitaa hyvin. Tutkitusti siitepölyallergiassa on suurempi kehittymisriski astmaan, noin kolmikertainen, mikäli allergiaoireita ei hoideta hyvin. Vaikeamuotoisissa allergioissa suositellaan siedätyshoitoa.
Siitepölypitoisuus ei ole yhtä suuri joka vuosi. Tästä vuodesta povataan ainakin koivun siitepölyn suhteen lievempää kuin viime vuonna. Siitepölykautta arvioidaan esimerkiksi koivun norkkojen lukumäärän perusteella. Huomioitavaa on myös se, että erityisesti kevään sää vaikuttaa siihen, paljonko siitepölyä pääsee ilmaan.
Allergia ja monet virustaudit ajoittuvat samaan ajankohtaan. Ilmiö ei ole sattumaa, sillä kansainvälisen tutkimuksen perusteella siitepölyn korkea määrä ilmassa saattaa heikentää kehon immuunipuolustusta tiettyjä viruksia vastaan. Tutkimuksen mukaan siitepölykauden on havaittu herkistävän muun muassa koronatartunnalle. Altistuminen siitepölylle ei koske vain allergikkoja, vaan ihan jokaista. Ilmiö ei siis tämän tutkimuksen mukaan ole yhteydessä siitepölyallergiaan. Aineisto koottiin 31 maasta, ja siihen osallistuivat Suomessa Turun Yliopisto ja Ilmatieteen laitos. Geeniesi sisältämän tiedon avulla selvität, onko allergialääkkeestä apua kevätkauden tukkoisuuteen vai löytyykö apu pikemminkin vitamiinien saannin turvaamisesta!
(Allergia-, Iho- ja Astmaliitto ry. 13.3.2024)
(Norkko. Siitepölytiedotus. 13.3.2024)
(Helsingin Allergia- ja Astmayhdistys. 13.3.2024)
(Siitepölyallergia kolminkertaistaa astmariskin – Siedätyshoitoa voisi antaa nykyistä useammalle lapselle. Mediuutiset. 14.3.2024.)
(Miten allerginen immuunivaste syntyy? J. Savolainen, M. Mäkelä ja H. Raitio. 2021. Lääketieteellinen Aikakauskirja Duodecim. 14.3.2024)
(Higher airborne pollen concentrations correlated with increased SARS-CoV-2 infection rates, as evidenced from 31 countries across the globe. 2021. A. Damialis, S. Gilles, M. Sofiev, and C.Traidl-Hoffmann. Doi: https://doi.org/10.1073/pnas.2019034118)