Herkkunälkä geenien syytä vai itseaiheutettua?

Jatkuvaan makeanhimoon saattaa löytyä syy herkuttelugeenistä! Sokeri houkuttelee makeanhimoisia yksilöitä kohti kaupan herkkuhyllyjä. Lievästi kohonnutta makeanhimoa on perimätiedon mukaan jopa 50 % Pohjois-Eurooppalaisista. Sen lisäksi noin 20 % meistä kokee lähes vastustamatonta vetoa herkkuihin.

Suurella todennäköisyydellä olemme siis kaikki jonkin verran makean perään. Tiedätkö jo kummalta vanhemmalta olet makeanhimon geenit perinyt? Vai saako vastuuseen laittaa jopa molemmat? Makumieltymykset ruoan suhteen ovat siis osittain perinnöllisiä mutta moni on myös tapojensa orja.

Sokeririippuvuus sittenkin vain nälkää?

Herkullisista ruoista saatavasta nautinnosta vastaa aivojen palkitsemisjärjestelmä, joka yhdistää nautinnon tiettyihin ruoka-aineisiin, kuten sokeriin. Sokeririippuvuudelle ei ole tieteellistä näyttöä mutta väsymyksen partaalla jotkut turvautuvat verensokeria nopeasti kohottavaan herkkuun. Nopean kohoamisen myötä verensokeri myös laskee jyrkästi ja väsymyskierre on valmis. Mikäli haluaa ylläpitää tasaista vireystilaa ja saada päiviin enemmän energiaa, kannattaa pohtia, saako tarpeeksi esimerkiksi proteiinia joka aterialla? Syötkö säännöllisesti vai tuleeko iltapäivään pitkä paussi, jolloin nälkä pääsee yllättämään kovemmin? Makeanhimo voi hyvin johtua liian vähäisestä syömisestä.

Maksa osana makeanhimoa

FGF21 on hormoni, jota maksasolut tuottavat samannimisestä geenistä. Hormonin pienemmän pitoisuuden on huomattu olevan yhteydessä korostuneeseen herkkujen kulutukseen. Vaikutus perustuu sokerin ja makeutusaineiden tuottamaan mielihyvään. Suolaisiin naposteltaviin kyseisellä geenillä ei ole vaikutusta.

Maistuvatko kahvipöydän herkut myös sinulle? Testaa geenitestillä taipumuksesi makeanhimoon ja vinkkaa läheisillekin, jotta kahvipöydässä riittää puhuttavaa 😉 

(SNPedia)

Selvität Painonpudotus-paketin avulla laihdutuksen lisäksi yksilölliseen ravitsemukseen ja painonhallintaan liittyviä ominaisuuksia!

Tags: