Mitä on ketoosi ja miksi sillä on merkitystä hyvinvoinnille?

Ketoosi on elimistön aineenvaihdunnan tila, jossa keho siirtyy käyttämään rasvaa ensisijaisena energianlähteenä hiilihydraattien sijaan. Se on täysin luonnollinen ja monille tuttu ilmiö esimerkiksi paaston tai ketogeenisen ruokavalion aikana. Mutta miten ketoosi syntyy, miltä se tuntuu ja miksi jotkut kokevat sen hyödylliseksi, kun taas toisille se voi olla uuvuttavaa? Tässä blogissa pureudumme ketoosin saloihin yksilöllisyys ja tiede edellä.

Ketoosin kaksi tietä: ruokavalio ja paasto

Ketoosiin voi päätyä kahdella eri tavalla: muuttamalla ruokavaliota tai muuttamalla syömisen rytmiä.
Ketogeeninen ruokavalio sisältää runsaasti rasvaa, maltillisesti proteiinia ja vain vähän hiilihydraatteja. Kun hiilihydraattien saanti putoaa alle tietyn kynnyksen (yleensä alle 50 g/päivä), keho alkaa tuottaa maksassa ketoneita rasvahapoista, ja energiantuotanto siirtyy niin sanotulle ”rasvakäytölle”.

Paastoaminen – erityisesti pätkäpaasto (esimerkiksi 16:8-malli) tai pidemmät ruokailutauot – voi myös johtaa ketoosiin. Kun verensokeri ja insuliinitasot laskevat syömättömyyden vuoksi, keho alkaa käyttää energiavarastoja. Ensimmäisenä kuluvat maksan glukoosivarastot, ja niiden jälkeen siirrytään rasvoihin.
Molemmat tavat johtavat ketoositilaan, mutta niiden vaikutukset elimistöön voivat erota toisistaan.

Miltä ketoosi tuntuu ja miten se vaikuttaa vireyteen?

Ketoosin alkuvaiheessa moni kokee lieviä sivuvaikutuksia, kuten päänsärkyä, väsymystä tai keskittymiskyvyn heikentymistä. Näitä kutsutaan usein nimellä ”keto flu” eli ketoosiflunssa. Kyseessä on elimistön sopeutuminen uuteen energianlähteeseen.

Kun sopeutuminen etenee, monet kertovat energiatasojen noususta, paremmasta keskittymiskyvystä ja tasaisemmasta verensokerista. Tämä liittyy siihen, että ketonit voivat toimia tehokkaana ja vakiona energianlähteenä aivoille – toisin kuin glukoosi, joka voi heilahdella ruokailujen mukaan.

On kuitenkin tärkeää ymmärtää, että kokemukset ovat yksilöllisiä. Jollekin ketoosi voi merkitä selkeyttä ja virkeyttä, toiselle se voi aiheuttaa ärtymystä tai uniongelmia.

Genetiikka selittää, miksi kaikki eivät reagoi samalla tavalla

Yksi tärkeimmistä tekijöistä ketoosin yksilöllisessä kokemisessa on perimä. Geenit vaikuttavat muun muassa siihen:

• Kuinka tehokkaasti kehosi osaa hyödyntää rasvaa energianlähteenä
• Miten maksasi tuottaa ketoneita
• Kuinka hyvin hermostosi ja aivosi sietävät muutoksia energiansaannissa
• Kuinka nopeasti palaudut, jos energiansaanti muuttuu radikaalisti

Tutkimuksissa on havaittu, että toiset ihmiset ovat luonnostaan ”parempia rasvanpolttajia” ja voivat hyödyntää ketoosin etuja helpommin. Toisten taas voi olla vaikeampi saavuttaa ketoositilaa tai pysyä siinä ilman väsymystä tai muita oireita.

Tämä tarkoittaa sitä, että jos ketogeeninen ruokavalio tai pätkäpaasto ei tunnu sinulle hyvältä, syy ei ole tahdonvoimassa vaan voi löytyä biologiasta.

Mihin kannattaa kiinnittää huomiota?

Riippumatta siitä, lähestyykö ketoosia ruokavalion tai paaston kautta, on hyvä muistaa muutama keskeinen asia:

• Kuuntele kehoasi. Väsymys, huimaus tai ärtyneisyys voivat olla merkki siitä, että kehosi tarvitsee enemmän aikaa sopeutumiseen – tai että valittu tapa ei sovi juuri sinulle.
• Vältä liian tiukkoja rajoituksia. Äärimmäisen vähähiilihydraattinen ruokavalio ei ole kaikille pitkäaikainen ratkaisu. Jos ketoosiin pyrkii paaston kautta, aloita maltillisesti (esimerkiksi 12–14 tunnin ruokailutauoilla).
• Panosta rasvan laatuun. Jos tavoite on ketoosi, elimistölle kannattaa antaa parasta mahdollista polttoainetta. Hyvät rasvanlähteet ovat esimerkiksi avokado, oliiviöljy, rasvainen kala ja pähkinät.
• Muista elektrolyytit. Ketoosin alkuvaiheessa keho voi menettää nestettä ja kivennäisaineita. Muista riittävä suolan, magnesiumin ja kaliumin saanti.
• Arvosta yksilöllisyyttä. Mikä toimii ystävällesi, ei välttämättä toimi sinulle. Ketoosi ei ole itseisarvo, vaan yksi mahdollinen keino tukea hyvinvointia.

Yhteenvetona

Ketoosi on elimistön luonnollinen aineenvaihdunnallinen tila, jossa keho siirtyy käyttämään rasvaa ensisijaisena energianlähteenä. Se voi syntyä sekä hiilihydraattien rajoittamisesta että paaston seurauksena. Vaikka ketoosi voi joillekin tuoda vireyttä ja tasapainoa, se ei ole kaikille sopivin ratkaisu – eikä sen tarvitsekaan olla. Yksilölliset erot aineenvaihdunnassa, rasvojen hyödyntämisessä ja energiatasapainon säätelyssä vaikuttavat voimakkaasti siihen, miten keho reagoi muutoksiin ruokavaliossa tai ruokailurytmissä.

Jollekin ketogeeninen ruokavalio tai pätkäpaasto voi olla luonteva tapa tukea hyvinvointia, toiselle taas täysin toisenlainen ruokavaliorakenne voi olla toimivampi. Siksi omaa kehoa ja sen tarpeita on tärkeää lähestyä tietoon perustuen eikä oletusten varassa. Evogenomin EAT-geenitesti tarjoaa mahdollisuuden ymmärtää, miten juuri sinun elimistösi reagoi ketoosiin ja millainen ruokavalio tukee yksilöllisesti parhaiten hyvinvointiasi. Kun ruokavalio on linjassa kehon geneettisten valmiuksien kanssa, on helpompaa rakentaa pysyviä ja hyvinvointia tukevia valintoja – ei vain lyhytaikaisia kokeiluja.

Tags: