Tässäkö suomalaisten onnellisuuden salaisuus?
5 toukokuun, 2023 | Evogenom
Turvallisuus, luottamus ja suhteellinen tasa-arvo ovat maailman onnellisimman maan valttikortit. Onnellisuus on osa kokonaisvaltaista hyvinvointia, joka on positiivisessa yhteydessä pitkäikäisyyteen, työn tuottavuuteen ja onnellisiin parisuhteisiin. Hyvinvointiin voi vaikuttaa omilla valinnoilla, mutta suuri osa siitä määräytyy jo sukusolujen yhdistyessä. Naisilla geenit näyttävät vaikuttavan hyvinvointiin miehiä enemmän.
Tunne terveydestä, onnesta ja menestyksestä omiin arvoihin suhteutettuna ovat hyvinvoinnin yleisiä mittareita. Hyvinvoiva ihminen kokee positiivisia tunteita jatkumona ja henkilökohtaiset elämänkokemukset koetaan pääosin hyvänä. Hyvinvointi koostuu fyysisestä ja psyykkisestä terveydestä sosiaalisia suhteita ja subjektiivisia kokemuksia, eli esimerkiksi tunteita, unohtamatta.
Hyvinvointi jaetaan usein kahteen luokkaan, joista molempien ollessa kunnossa ihminen on hyvinvoinnin huipulla. Hedoninen hyvinvointi on itsekeskeisempää, omaa itseä hyödyttävää ja tyydyttävää hyvinvointia. Eudaimoninen taas on laajempaa, usein myös muiden ihmisten hyvinvointiin vaikuttavaa. Esimerkiksi työn kokeminen merkitykselliseksi voi olla eudaimonisen hyvinvoinnin osa, sillä sen merkityksellisyys tulee hyödystä muille tahoille. Urheiluharjoittelusta saatava hyvinvoinnin kasvu taas on usein hedonista. Molemmat hyvinvoinnin luokat vaikuttavat toisiinsa ja ovat tilastollisesti huomattavassa yhteydessä toisiinsa.
(Genetics of Wellbeing and Its Components Satisfaction with Life, Happiness, and Quality of Life: A Review and Meta-analysis of Heritability Studies. Behav Genet 45, 137–156 (2015))
Hyvinvointia voi tarkastella tarvehierarkia pohjalta. Psykologi Abraham Maslow kehitti tarvehierarkian pyramidin ensimmäisen version jo 1900-luvun puolivälissä. Pyramidin alakerroksissa olevat asiat ovat pohjana tai vaateena ylempien asioiden täyttymiselle. Fysiologiset tarpeet ovat ensisijainen tarve ihmisen hengissä pysymiselle. Sen jälkeen turvallisuus, rakkaus eli emotionaalinen turvallisuus, arvostus ja lopulta itsensä toteuttaminen antavat eväät hyvinvoinnin huipulle kiipeämiseen.
Suomen sijoittuminen maailman onnellisimmaksi maaksi on järkeenkäypä tarvehierarkian pohjalta. Kolme tärkeimmäksi lueteltua syytä suomalaisten onnellisuuteen ovat Ylen artikkelin mukaan turvallisuus, luottamus ja suhteellinen tasa-arvo. Tasa-arvo turvaa fysiologiset tarpeen, turvallisuuden ja arvostuksen, kun taas turvallisuus on perusta sille, että ihminen alkaa pyrkimään kohti emotionaalista, arvostusta ja itsensä toteuttamista. Vuoden 2023 maailmanlaajuisen onnellisuustutkimuksen raportti WHR kertoo laajemmin suomalaisten onnellisuuden taustoista.
(Haluatko olla onnellinen? Asiantuntijat: iso osa onnellisuudesta tulee jo geeneissä, mutta voit vaikuttaa asiaan myös itse. Yle. 28.06.2021)
Korkean hyvinvoinnin tason on todettu olevan positiivisessa yhteydessä pitkään ikään ja sekä fyysiseen että henkiseen terveyteen. Terveillä ihmisillä hyvinvointi ennustaa pitkäikäisyyttä yhtä suurella vaikuttavuudella kuin tupakointi negatiivisesti! On myös huomattu, että prososiaalinen käyttäytyminen eli pyyteetön, muita hyödyttävä toiminta kasvaa hyvinvoinnin lisääntyessä. Hyvinvoiva ihminen kohtelee muita hyvin ja vieläpä epäitsekkäin tarkoituksin. Toisin päin käännettynä puheet koulu- tai työpaikkakiusaajien huonosta hyvinvoinnista pitäisivät siis tieteellisin todistein paikkaansa. Työpaikoista puheen ollen, koulutukselliset saavutukset ja työn tuottavuus ovat myös yhteydessä hyvinvointiin.(Genetic evidence for a large overlap and potential bidirectional causal effects between resilience and well-being, Neurobiology of Stress, Volume 14, 2021, 100315, ISSN 2352-2895)
Kuten genetiikan saralla on tapana, myös hyvinvoinnin perinnöllisyyden tutkimuksessa käytetään kaksostutkimuksia. Identtisillä kaksosilla geenit ja koko DNA on samanlaista, joten ilman ympäröivän maailman ja elämäntilanteiden vaikutusta kaksosten elämä kulkisi täsmälleen samalla tavalla: esimerkiksi reagointi asioihin olisi samanlaista ja muutokset terveydentilassa tapahtuisivat yhtä aikaa. Kaksoskokeilla päästään siis tutkimaan sitä, kuinka paljon perimällä ja ympäristöllä on vaikutusta tutkimuksen kohteeseen. Hyvinvointia tutkitaan kaksosilla mittaamalla onnellisuutta, elämän laatua ja tyytyväisyyttä elämään. Kaksostutkimuksiin perustuen hyvinvoinnin periytyvyysluvuksi on saatu 36 % vaihteluvälillä 17–56 %. Onnellisuudelle periytyvyys taas on 22–41 % eli noin kolmasosa onnellisuuden avaimista peritään vanhemmilta.
(Genetics of Wellbeing and Its Components Satisfaction with Life, Happiness, and Quality of Life: A Review and Meta-analysis of Heritability Studies. Behav Genet 45, 137–156 (2015))
Naisilla geenit näyttävät määräävän hyvinvoinnista hieman isomman osuuden kuin miehillä. Osittain ilmiötä selittää se, että eri sukupuolilla hyvinvointiin vaikuttavat eri geenit. Esimerkiksi MAOA on geeni, jonka matala toimintataso nostaa onnellisuutta vain naisten keskuudessa.
Useat geenit hyvinvointiin liittyen vaikuttavat psykoneuroimmunologian kautta. Henkiset toiminnot, hermosto ja immuunijärjestelmä ovat siis tiiviissä yhteistyössä. TNF ja CRP ovat tulehdukseen liittyviä geenejä. TNF aktivoituu esimerkiksi nopeassa stressireaktiossa ja aiheuttaa serotoniinin määrän laskun. Se myös aiheuttaa sairaskäyttäytymiselle tyypillistä syömismotivaation laskua, väsymystä ja kiinnostuksen laskun sosiaalisia kontakteja kohtaan. CRP koodaa C-reaktiivista proteiinia, jonka pitoisuus veressä on yhteydessä muun muassa tunteiden kokemiseen ja kokemukseen elämän tyydyttävyydestä.
(Subjective well-being. Sex-specific effects of genetic and environmental factors, Personality and Individual Differences, Volume 32, Issue 2,2002, Pages 211-223)
(Genetics of Wellbeing and Its Components Satisfaction with Life, Happiness, and Quality of Life: A Review and Meta-analysis of Heritability Studies. Behav Genet 45, 137–156 (2015).)
(Prioritization of human well-being spectrum related GWAS-SNVs using ENCODE-based web-tools predict interplay between PSMC3, ITIH4, and SERPINC1 genes in modulating well-being, Journal of Psychiatric Research, Volume 145, 2022, Pages 92-101)