Tiedätkö biologisen ikäsi? Oikeanlaisella harjoittelulla voit vaikuttaa siihen

8 huhtikuun, 2021 | Evogenom

Biologinen ikä

Biologinen ikä kuvaa kehomme toimintakykyä, ja se voi poiketa suurestikin niin kutsutusta kalenteri-iästämme. Kehon lihasvoima alkaa heiketä vanhetessaan erityisesti alaraajojen alueelta, ellei lihaksista pidetä säännöllisesti huolta. Tämän vuoksi lihaskuntoharjoittelun merkitys korostuu iän karttuessa.

 

Niin sanottu alamäki alkaa hiljalleen 30-vuotiaasta eteenpäin, ja merkittävä lihasvoiman heikkeneminen alkaa 50-vuotiaana noin 1 % vuosivauhdilla. Hormonaalisten muutosten tiedetään vaikuttavan tähän. Miehillä testosteronin ja naisilla estrogeenin väheneminen vaikuttavat lihasmassaan laskevasti. Myös geneettiset ominaisuudet vaikuttavat biologiseen ikäämme.

 

Biologisen iän etenemiseen pystymme kuitenkin itse vaikuttamaan. Ennaltaehkäisyssä säännöllisen voimaharjoittelun rooli on tärkeässä asemassa. Harjoittelun myötä lihas kasvaa ja vahvistuu, oli ikä mikä tahansa. Ennaltaehkäisyn lisäksi voimme jopa nuorentua biologisen ikämme näkökulmasta, ja tämä voi tapahtua vaikkapa vielä keski-iässä. Kalenteri-iän liiallisen peilailun sijaan voikin olla kannattavampaa keskittyä kehomme toimintakyvyn ylläpitämiseen.

 

Oman suuntaa antavan biologisen ikänsä voi tarkistuttaa norjalaistutkijoiden kehittämällä laskurilla World Fitness Level -sivustolla.

 

Voimaharjoittelu ylläpitää toimintakykyä

 

Suomalaisten voidaan sanoa olevan lenkkeilykansaa, mutta pelkkä kestävyystreeni ei korvaa voimaharjoittelun hyötyjä. Huono lihaskunto altistaa herkemmin loukkaantumisille, kivuille ja kolotuksille, sillä heikot lihakset tukevat huonosti kehoa aiheuttaen esimerkiksi virheasentoja. Virheasennot vuorostaan edistävät niska- ja hartiakipuja. Ylä- ja alavartalon tukilihaksista kannattaakin pitää hyvää huolta.

 

Vanhempi mies nostaa painoja
Biologisen iän puolesta koskaan ei ole liian myöhäistä aloittaa monipuolista liikkumista ja ennaltaehkäistä niin mahdollisia vammoja kuin lihaskatoakin.

 

Kipinää voimaharjoittelulle voi joskus olla vaikea löytää. Alkuun pääsee esimerkiksi lähestymällä ongelmaa geneettisten vahvuuksien kautta. Oletko huomannut suorituskykysi olevan enemmän voima- vai kestävyysharjoitteluun sopivaa tai kenties molempia? Geneettisiä ominaisuuksiasi tarkastelemalla saat vahvistusta sille, minkälainen liikunta voisi soveltua sinulle, miten palaudut ja onko sinulla perinnöllistä riskiä esimerkiksi akillesjänteen tulehdukseen tai polven eturistisiteen vaurioitumiseen.

 

Voimaharjoittelu ei välttämättä tarkoita pakollista kuntosalijäsenyyttä, vaan kotonakin pystyy tekemään hyviä ja monipuolisia treenejä. Lihaskunnosta voi huolehtia esimerkiksi kehonpainotreenillä, johon löytyy runsaasti ohjeita verkosta.

 

Lähteet: anna.fi, ukkinstituutti.fi, hyvinvoinnin.fi, terveysverkko.fi, kaypahoito.fi

 

Liikkumisen tueksi suosittelemme Sport-geenitestiämme. Sen avulla voit selvittää omat mahdolliset vahvuutesi ja heikkoutesi sekä millainen harjoittelu sopisi juuri sinulle. Lisäksi geenitesti antaa tietoa perinnöllisistä riskitekijöistäsi. Opi tuntemaan itsesi paremmin ja tilaa Sport-geenitesti jo tänään!