Mitä syömme tulevaisuudessa? Bakteericoktailit ja yksilöidyt ruokavaliot

toukokuu 27, 2021 | Evogenom

”Olet mitä syöt” ei ole vain sanonta, sillä ravinnon tiedetään kiistatta vaikuttavan hyvinvointiimme ja terveyteemme. Tämän vuoksi ravinnon vaikutuksia tutkitaan jatkuvasti, ja eri ruokavalioista ja -lajeista pyritään löytämään ne kaikista terveellisimmät. Toisaalta on alettu ymmärtää, ettei yleisiä suosituksia voi oikeastaan antaa, sillä ravinto vaikuttaa meihin eri tavoin – olemmehan perimältämme ainutlaatuisia olentoja.

 

Nutrigenetiikka ja nutrigenomiikka saattavat olla monelle vielä tuntemattomia käsitteitä. Nämä suhteellisen tuoreet käsitteet liittyvän ravinnon vaikutusten tutkimiseen ja nivoutuvat tiiviisti yhteen.

 

Nutrigenetiikassa tutkitaan, kuinka ravinto vaikuttaa terveyteemme. Yksilötasolla esimerkiksi kolesterolitasot voivat vaihdella merkittävästi, vaikka saisimme saman verran tyydyttyneitä rasvoja ruokavaliostamme. Tämä johtuu siitä, että kolesterolitasoon vaikuttavat huomattavasti sekä perimämme geenit että elintapamme. Esimerkiksi suomalaisista kolmannes syö rasvoja yli suosituksen.

 

Ruokavalio voi paitsi lisätä myös hillitä kehon tulehdustilaa. Esimerkiksi terveellisen Pohjoismaisen ruokavalion on todettu hillitsevän sitä.

 

Ravinto voi muuttaa jopa geenien toimintaa

 

Myös Nutrigenomiikka tutkii ravinnon vaikutuksia, mutta se tutkii niitä suhteessa geenien toimintaan. Olemme tietoisia ruokien hyöty- ja haittavaikutuksista, mutta tietomme ravinnon vaikutuksista geenien toimintaan on vielä hieman hapuilevaa. Tiedämme kuitenkin, että ruoka voi joko lisätä tai hillitä geenien toimintaa ja näin vaikuttaa myös kehomme toimintaan.

 

Millaisesta ruoasta geenimme sitten pitävät? Tämänhetkisen tiedon mukaan yleisesti ottaen kannattaisi suosia Pohjoismaista ruokavaliota, joka sisältää paljon kasviksia, marjoja sekä hyviä kala- tai kasviperäisiä rasvoja.

 

Ruokavalioiden lisäksi nutrigenomiikka tutki yksittäisiä ruoka-aineita ja niiden vaikutuksia. Esimerkiksi oliiviöljyllä on todettu olevan lukuisia terveysvaikutuksia. Jo vuonna 2010 tehdyssä tutkimuksessa oliiviöljy sammutti ylipainoisilla henkilöillä 79 geeniä, joista monet olivat yhteydessä esimerkiksi aikuistyypin diabetekseen ja sydänsairauksiin. Lisäksi aktiivisena osa geeneistä oli vieläpä tulehdusta aiheuttavia.

 

Ruokien vaikutusta voidaan myös vertailla keskenään. Esimerkiksi Kuopion yliopistossa on tutkittu ruisleivän vaikutuksia geeneihin käyttäen verrokkina vehnäleipää. Ruisleipä hillitsi 71 geenin aktiivisutta, kun taas vehnäleivän syönti aktivoi lähes saman verran geenejä. Aktivoituneet geenit vilkastuttivat solustressiä ja tulehdusreaktiota. Tulosten arveltiin johtuvan eri leipälajien aiheuttamista insuliinivasteista. Tämä laittaa väistämättä pohtimaan, miten muut ruoka-aineet vaikuttavat geeniemme toimintaan.

 

Bakteericoktaileja ja muita tulevaisuuden mahdollisuuksia

 

Tutkimusten myötä alamme hiljalleen ymmärtämään myös niitä geenejä, jotka eivät ole omiamme, vaan jotka ovat niin sanottuja hankittuja geenejä. Esimerkiksi suoliston bakteerikannan rooli on todennäköisesti suurempi kuin voimme edes arvata. Syntymästä lähtien suoliston bakteerikanta kehittyy ja muovautuu läpi elämän. Lapsuudessa vanhempamme vaikuttavat bakteerikannan kehitykseen, kun taas myöhemmin omat elintapamme ovat suuressa roolissa. Bakteerikantoja tutkittaessa saatamme oppia, miten voimme ruokkia suolistoomme oikeanlaisen, terveyttä edistävän bakteerikannan.

 

Tähän mennessä tutkimuksissa on havaittu, että bakteerikannat ovat hyvin erilaisia esimerkiksi normaalipainoisilla ja ylipainoisilla. Toisaalta painon pudotessa myös bakteerikanta suolistossa muuttuu, kiitos muuttuneen ruokavalion. Kenties tulevaisuudessa ylipainon apuna toimisivat jonkinlaiset bakteericoktailit?

 

Yksilölliset ruokavaliot geenien perusteella

 

Kaikkiin ei sovi sama ohjeistus. Esimerkiksi painonhallinnassa joku tuttava saattaa kertoa omaavansa nopean aineenvaihdunnan eikä paino nouse, vaikka kuinka yrittäisi, kun taas toisella on täysin päinvastainen ongelma.

 

On todennäköistä, että tulevaisuudessa siirrymme pois yleisistä ruokavaliosuosituksista ja alamme panostaa yksilöityihin ruokavalioihin, jotka tukeutuvat geeniperimäämme. Painonhallinnan suhteen on jo olemassa yksilöllisiä makrojakaumasuosituksia, jotka kertovat, kuinka paljon olisi hyvä syödä esimerkiksi  kuituja tai hiilihydraatteja päivässä.

 

Vielä emme tiedä, kuinka saada yksilö genomitasolla niin stabiiliksi, että voitaisiin kokonaan välttää negatiiviset vaikutteet, kuten elintapasairauksien ja perinnollisten sairauksien kehittymisen. Voimme kuitenkin tutkia riskitekijöitä, joita yksilöllä on ja suositella sen perusteella tiettyjä toimenpiteitä.

 

Otetaan esimerkkinä APOE-geeni, joka osallistuu rasva-aineenvaihduntaan. Tällä geenillä on kolme eri geenimuotoa (ε2, ε3 ja ε4) joista molemmilta vanhemmilta perimme jonkun näistä muodoista, jolloin vaihtoehtoja on yhteensä kuusi (ε2/ε2, ε2/ε3, ε2/ε4, ε3/ε3, ε3/ε4 ja ε4/ε4). Tietyt yhdistelmät lisäävät alttiutta sydän- ja verisuonitautien riskiin. Näistä huonoin geenimuoto (ε4/ε4) on valitettavan yleinen leveysasteillamme. Jos tutkittavalta siis löydettäisiin tämä geenimuoto, voisi häntä ohjeistaa tarkkailemaan erityisesti kovien rasvojen käyttöä.

 

Miltä sinun mielestäsi tulevaisuuden ruokavaliosuositukset näyttävät?

 

Lähteet: Ruokatieto, Biomedcentral, Terve.fi, Nutrimedia, The Nutrition Society, Duodecimlehti.fi, Terveydentukipilarit, UEF, Sällylä, A.