Miltä tulevaisuus näyttää genetiikan suhteen?

helmikuu 25, 2021 | Evogenom

Tällä hetkellä omaan perimään liittyvä tiedonsaanti on paljolti ihmisestä itsestään kiinni. Genetiikka tulee kuitenkin olemaan entistä vahvemmin osana myös terveydenhuoltoa.

 

Tiede kehittyy valtavaa vauhtia, jonka myötä myös genetiikasta tulee jatkuvasti lisää tietoa ja mielenkiintoisia uutisia. Yksilö voi jo nyt ottaa omasta terveydestään vastuuta ja näin vaikuttaa myös hyvinvointiinsa aivan uudella tavalla. Nykytilanteen valossa vaikuttaa kuitenkin myös siltä, että yleinen terveydenhuolto tulee omaksumaan aikaisempaa enemmän genetiikan kautta hyödynnettävää tietoa. Tämä tarkoittaa mm. lääkehoidon kannalta kustannustehokkaampia ja turvallisempia valintoja.

 

Näin potilas myös säästyy esimerkiksi monilta lääkekokeiluilta välttäen turhat sivuvaikutukset. Sairauksien puhkeamista pystytään ennaltaehkäisemään paremmin, kun on mahdollisuus selvittää omia sairausriskejä jo varhain.

 

Genomitiedosta on ollut puhetta myös Sosiaali- ja terveysministeriössä

 

Sosiaali- ja terveysministeriö on myös julkaissut kansallisen genomistrategian: Parempaa terveyttä genomitiedon avulla. Siellä kirjoitetaan 2015 vuodelta näin: ”Genomitiedon eli ihmisen koko perimästä saatavan tiedon käyttö terveydenhuollossa yleistyy lähivuosina”. Toki tuossa raportissa pohditaan, että vuonna 2020 genomitietoa hyödynnettäisiin tehokkaasti ihmisten terveyden hyväksi, ehkä tähän vaaditaan vielä enemmän aikaa ainakin julkisella puolella.

 

Tiede on joka tapauksessa edennyt suurin harppauksin eteenpäin ja tahtomattakin tulee tunne, ettei pysy aina perässä. Epäilyksiä herää erityisesti uusien ja oudoiltakin kuulostavien asioiden suhteen. Aikoinaan esimerkiksi koeputkihedelmöitys herätti aika kiivastakin keskustelua. Nykyään se on arkipäivää ja monen pelastus lapsettomuudelle. Mainittakoon vielä, että maailman ensimmäinen koeputkilapsi on jo yli 40 -vuotias. Toki on paljon sellaista, josta ei tiedetä vielä tarpeeksi kuten geneettiseen paranteluun liittyvät menetelmät.

”Geenisaksilla” pystyttäisiin leikkaamaan DNA:ta halutusta kohtaa ja tarvittaessa poistamaan myös kyseinen alue

Geenisaksilla käsiksi harvinaisten perinnöllisten sairauksien hoitoon?

 

Nykyään pystyttäisiin jo melko helposti käsittelemään ihmisen geenejä. Olet ehkä myös kuullut genetiikan työkalusta nimeltä Crispr-Cas9, josta sen kehittäjät myös saivat kemian Nobel palkinnon vuonna 2020. Yleiskielellä puhuttaessa tällä tarkoitetaan ”geenisaksia”, joilla pystytään DNA:ta siis leikkaamaan halutusta kohtaa ja tarvittaessa poistamaan myös haluttu alue.

 

Tulevaisuudessa tämä kyseinen menetelmä voisi tarjota avun esimerkiksi sellaisiin harvinaisiin perinnöllisiin sairauksiin, joihin ei ole minkäänlaista hoitoa vielä löytynyt. Myös kasvien ja eläinten perimää pystytään muokkaamaan geenisaksilla. Paljon vaaditaan kuitenkin tutkimusta, jotta menetelmän turvallisuus voidaan taata.

 

Tulevaisuutta on mielenkiintoista pohtia geeniteknologian kannalta, onko se kehittynyt esimerkiksi 20 vuoden päästä niin paljon, että tulemme hyötymään siitä vielä konkreettisemmin? Aika näyttää.

 

Evogenomin geenitesteillä saat perustavanlaatuista tietoa itsestäsi. Opit mitä mielenkiintoisimpia asioita ja pääset tutustumaan itseesi täysin uudella tasolla. Voit tilata geenitestin verkkokaupastamme.