MIGREENIN MONET KASVOT, TÄSSÄ YKSI NIISTÄ

heinäkuu 26, 2019 | Evogenom

Migreenin monet kasvot

Olin melkein 30-vuotiaaksi asti onnekas, kun en kokenut juuri minkäänlaisia päänsärkyjä. Päänsärky oli siis hieman outo käsite ja mietinkin, miten isoveljeni migreenikohtaukset olivat nuorena niin rajuja. Muistan kuinka hän voi todella pahoin ja linnoittautui talomme pimeimpään paikkaan, kylpyhuoneeseen, tyyny seuranaan.

 

Hän lamaantui siis lähes täysin. Äitini kertoi monen tunnin Playstationilla pelaamisen syyksi. Vanhempana hän ei ole migreenistä kärsinyt mutta puolestaan minä olen alkanut saamaan oireita. Vanhemmillani ei ole ollut migreenitaipumusta. Tällä kertaa blogiteksti eroaa muista teksteistä sen verran, että kirjoitus perustuu osittain henkilökohtaiseen näkemykseen migreenistä. Migreeni on hyvin monimuotoinen sairaus ja siksi et ehkä voi samaistua kaikkeen mitä kirjoitan. Faktaa totta kai löytyy paljon tästäkin tekstistä.

Mikä on migreeni?
Migreeni on yleisin aikuisiän neurologisista sairauksista ja paljon myös geeneistä johtuvaa

MIKÄ MIGREENI?

 

Migreeni on yleisin aikuisiän neurologisista sairauksista ja paljon myös geeneistä johtuvaa. Naisilla migreenin esiintyminen on yleisempää ja tavallisimmin esiintyy hormonikierron tietyssä vaiheessa. Migreeni aiheutuu sähkökemiallisesta muutoksesta aivorungossa, jonka laukaisee yleensä jokin ulkoinen tekijä kuten juuri hormonaaliset tekijät tai esimerkiksi erilaiset valon tai kuulon lähteet. Epäsäännöllisillä elämäntavoillakin on suuri merkitys. Noin 16% naisista kärsii migreenistä ja onkin yleisempi aikuisiällä naisilla. Migreeniä on kahdenlaista, aurallista ja auratonta, auraton on yleisempi ja aurallista vain noin 10-15 % migreeniä sairastavista (Duodecim, 2019).

 

Mitä siellä pään sisällä sitten tapahtuu migreenin kehittyessä? Kun sähkökemiallinen muutos on tapahtunut aivorungossa jonkin ärsykkeen johdosta, kyseiseltä alueelta lähtee myös kasvoille kolmoishermo. Kolmoishermo vastaa kasvojen tuntemuksista ja toimii verenkierron säätelijänä. Tämän hermon aktivoituessa entisestään, se saa aikaan kipuaistimuksia aivokalvojen valtimoiden seinämien pinnalla, aiheuttaen migreenin.

 

Mikä auran sitten aiheuttaa? Takaraivossa oleva näköaivokuori on tämän takana, jolloin sähköinen viestiärsyke leviää. Se saa hermosolut vaimenemaan ja verenkiertokin vähenee hetkellisesti, jolloin tämän häiritsevän aallon reunat aiheuttavat auran eli näköhäiriöitä.

Migreenin ensioireet
Väsymys oli käsin kosketeltavaa ja keskittyminen asioihin onnetonta

MIGREENIN ENSIOIREET

 

Ensimmäisen kerran sain migreenin opiskelijavaihdossa Barcelonassa. Kuvittelin sen olevan ihan vain ohimenevää päänsärkyä. Päänsäryn vain jatkuessa ja voimistuessa alkoi epäilykset heräämään. Sitä kesti noin 5-6 päivää ja ihmettelin edelleen voimakkaita oireitani. Toispuoleista päänsärkyä ohimolla, silmäni olivat väsyneet ja arat. Silmien valoherkkyys oli turhauttavaa mutta aurinkolasit helpottivat oireitani. Väsymys oli käsin kosketeltavaa ja keskittyminen asioihin onnetonta. Aluksi en käsittänyt mistä oli kyse. Työskentelin silloin intensiivisesti tietokoneella lukien artikkeleita eikä työtuolini ollut säädettävää versiota. En tiedä mistä migreenini niin sanotusti syntyi. Oliko se vähäiset yöunet, valo, tietokoneen tuijottelu, huono ergonomia tai kenties jotkin hajut laboratoriossa, jossa työskentelin päivittäin?

 

Lopulta hakeuduin yliopiston terveydenhuoltoon, jossa katalaania puhuva lääkäri ei juurikaan ymmärtänyt englantia, vaan ”google transleittasi” minulle sellaiset asiat, joita elekielellä oli mahdoton kertoa. Luoja kiitos hän lopulta haki lääkärin, joka osasi englantia. He olivat sitä mieltä, että oireeni vaikuttaisivat migreeniltä mutta eivät myöskään sulkeneet tietokoneella työskentelyä pois. Koska tämä oli ensimmäinen kertani, eivät he sulkeneet pois ergonomiaan liittyviä seikkoja. Sain reseptin lääkkeeseen, jossa oli sekä lihasrelaksantti ja parasetamoli. Täytyy sanoa, että lääke oli tehokas. Huomasin sen auttavan mutta toki pidin pari lepopäivää samaan aikaan, jolloin sain nukuttua pitkään.

 

Jälkeen päin keskustelin professorini kanssa ja hän kertoi myös omista migreenikokemuksistaan. Häntä vaivasi migreeni erityisesti keväisin. Professori myös kysyi yllättäen, että onko minulla krapulainen olo, ihmettelin kysymystä. Sitten hän kertoi, että migreenin jälkivaiheessa olo saattaa tuntua juuri tällaiselta. Kieltämättä hän oli oikeassa, en silloin ollut ajatellut, että migreenillä on myös ”jälkivaihe”.

Migreenin Geneettiset tekijät
Erityisesti aurallisessa migreenissä on todettu olevan yhteys esimerkiksi joihinkin sydän- ja verisuonitauteihin

MIGREENIN GENEETTISET TEKIJÄT

 

Perinnölliset tekijät vaikuttavat migreenitaipumukseen. Todennäköisesti jollain lähisukulaisellasi on myös migreeni, jos itselläsikin on. Toki migreeni on yllättävän yleinenkin vaiva. Geneettistä tutkimusta on paljon aiheesta ja esimerkiksi yhdessä suuressa tutkimuksessa oli osallisena 370 000 henkilöä ympäri maailmaa (Suomesta noin 1000). Siinä tunnistettiin 38 selkeää herkkyysaluetta, migreenin perinnöllistä riskitekijää (Gormley ym. 2016). Useita tutkimuksia on tehty, myös Suomessa. Näissä on todettu muun muassa, että alle 20 -vuotiaana sairastuessaan migreenin tai aurallisista oireista kärsivä henkilöllä on suurempi riskitaakka kuin muilla. Erityisesti aurallisessa migreenissä on todettu olevan yhteys esimerkiksi joihinkin sydän- ja verisuonitauteihin (sepelvaltimotauti, aivo- ja sydäninfarkti).

 

Lisäksi toinen huimaavampi luku on se, että jopa tuhansien sairausriskiä lisäävien geenimuotojen epäillään vaikuttavan perinnöllisessä migreenissä. Toki vie vielä paljon aikaa, että saadaan tarkempaa tietoa, mitä nämä tarkalleen ovat mutta tutkimus on kiihtynyt 1990- luvulta lähtien.

 

Migreeni minulle henkilökohtaisesti on vielä aika uusi asia
Migreenipotilas voi tulevaisuudessa saada kenties helpommin apua lääkityksensä suhteen, kun yksilölliset tekijät perimässä saadaan selville.

MITÄ RAAKADATANI KERTOI MIGREENISTÄ

 

Migreeni minulle henkilökohtaisesti on vielä aika uusi asia, eikä sitä ole vielä todistettavasti diagnosoitu. Uskon, että monella on elämässään juuri tämä vaihe, jossa ehkä ajattelee mikä migreenin laukaisee, onko se jokin tietty asia vai monen tekijän summa? Miten pystyn ennaltaehkäisemään sitä? Kärsinkö tästä loppuelämän vai onko tämä vain vaihe elämässäni? Helpottaako vai paheneeko se?

 

Siispä halusin selvittää omasta raakadatastani voisiko minulla olla geneettinen yhteys migreeniin. Kyllä, sieltä löytyi pari geenivarianttia, jotka lisäsivät riskiäni migreeniin. Yllätyksekseni löysin myös kaksi varianttia, jotka taas ehkäisevät taipumustani migreeniin. Mielenkiinnolla odotan mitä tulevaisuus tuo, vaikka sitä sanotaan tiedon tuovan välillä tuskaa. Itse koen kuitenkin tiedon hyvänä asiana. Nykyään esimerkiksi migreenilääkitys on hieman arpapeliä, jollekin tietty lääkitys tehoaa heti ja toiselle se voi olla aivan tehoton. Migreenipotilas voi tulevaisuudessa saada kenties helpommin apua lääkityksensä suhteen, kun yksilölliset tekijät perimässä saadaan selville.

 

Tekstin takaa löytyy siis Evogenomin kesätyöntekijä, ja vastuualueenani on muun muassa sosiaalisenmedian päivitykset. Lyhykäisesti taustoistani, syksyllä aloitan viidennen vuoteni Jyväskylän solu- ja molekyylibiologian maisteriohjelmassa. Olet ehkä saattanut huomata minun kirjoittamia ”tietoiskuja” Facebookista sekä kaksi viimeisintä blogitekstiä, joiden faktapuolen olen ottanut haltuuni. Minulta kysyttiin, haluaisinko kirjoittaa omakohtaisen jutun migreenistä ja koin aiheen mielekkäänä. Tekstiltäni toivon, että se lisää tietoutta migreenistä ja kuinka jälleen kerran geeneillä on osansa asiassa.