Allergikko, näin selviät siitepölykaudesta koronakeväänä

16 maaliskuun, 2021 | Evogenom

Nainen niistää nenäänsä, taustalla siitepölyä aiheuttava leppä

Kirkasta, vuotavaa nuhaa ja nenän tukkoisuutta sekä silmien punoitusta ja kutinaa; monelle siitepölyallergikolle nämä ovat joka keväisiä oireita, joilta ei voi välttyä.

 

Oireet muistuttavat paljolti flunssaa, ja ne on helppo sekoittaa myös koronan oireisiin. Niiskuttelu ja aivastelu saattavatkin koronakeväänä pelästyttää kanssaeläjät. Oireet ovat kuitenkin normaaleja, ja allergikon kannattaa selittää tilanne rohkeasti. Toki allergikoiden on hyvä kuitenkin aina seurailla oloaan ja varmistaa, että kyse on juuri allergiasta.

 

Mistä siitepölyallergia johtuu?

 

Allergikolla kehon immuunijärjestelmä alkaa erittämään liian voimakkaasti histamiinia reagoidessaan allergia-aineelle vaikkei tämä todellisuudessa olisi vaarallinen elimistölle. Tämä puolustusjärjestelmän tehokas aktivoituminen aiheuttaa kehossa allergiaoireita, kuten vuotavaa nuhaa ja silmien punoitusta.

 

Suomalaisista noin 15–20 prosenttia eli joka viides kärsii jonkinasteisesti heinänuhasta. Vielä ei osata tarkasti sanoa, miksi osalle puhkeaa allergia eli yliherkkyys esimerkiksi siitepölylle ja osalle ei. Ei ole myöskään olemassa testiä, jolla pystyttäisiin ennakoimaan, kelle allergia tulee puhkeamaan.

 

Geeneillä tiedetään kuitenkin olevan keskeinen rooli tässäkin asiassa: jos molemmilla vanhemmilla on allergia, niin lapsella sen todennäköisyys on 60–80 %, jos taas vain toisella vanhemmalla on allergia, putoaa todennäköisyys 30–50 %:iin. Taipumusta allergiaan on siis mahdollista tutkia geenitesteillä.

 

Siitepölyllä on yhteys koronaan, ei koske vain allergisia

 

Koronaan liittyvää tutkimusta on tehty paljon erityisesti siitä, mitkä tekijät altistavat herkemmin taudille. Myös siitepölyn yhteyttä koronaan on tutkittu. Kansainvälisen aineiston mukaan siitepölykauden on havaittu herkistävän koronatartunnalle. Aineisto koottiin 31 maasta, ja siihen osallistuivat myös Turun Yliopisto ja Ilmatieteen laitos.

 

Aineiston perusteella siitepölyn korkea määrä ilmassa saattaa heikentää kehon immuunipuolustusta tiettyjä viruksia vastaan. Altistuminen siitepölylle ei koske vain allergikkoja, vaan ihan kaikkia, joten ilmiö ei tämän tutkimuksen mukaan ole yhteydessä siitepölyallergiaan.

 

Tuoreen tutkimuksen mukaan lämpötila, ulkoilman kosteus ja korkea siitepölypitoisuus selitti yli 40 prosenttia koronaviruksen tartuntatiheyden noususta. Mikäli rajoitustoimia ei olisi, tartuntatiheys voisi nousta kymmeniä prosentteja korkeissa siitepölypitoisuuksissa. Allergikon ei siis tarvitse olla muita enemmän huolissaan koronasta, mutta tärkeämpää on noudattaa nykyisiä rajoitustoimia.

 

Varaudu siitepölykauteen hyvissä ajoin

 

Jos haluat välttyä pahimmilta oireilta ja vähentää pärskimistä tänä keväänä, niin nyt on oikea aika varautua siitepölykauteen. Lepän ja pähkinäpensaan kukinta nimittäin alkaa Suomessa jo maaliskuun tietämillä sijainnista riippuen. Tuulinen sää voi levittää siitepölyä hyvinkin laajalle alueelle Suomen sisällä. Lisäksi kannattaa muistaa, että myös muualta Euroopasta voi saapua siitepölyä kaukokulkeumina.

 

Leppä kukkii
Sijainnista riippuen leppä kukkii jo maaliskuun tietämillä.

 

Lievemmillä oireilla pääsee, kun aloittaa allergialääkkeiden käytön ennen kukintaa.  Pieni ennakointi ei haittaa yhtään. On nimittäin arvioitu, että allergeenisia pienhiukkasia saattaa päästä ilmaan jo ennen varsinaisen kukinnan puhkeamistakin.

 

Siitepölyä ei tule joka vuosi saman verran. Tutkitusti parittomina vuosina siitepölyä on liikkeellä parillisia vuosia vähemmän ainakin Etelä-Suomessa. Kuitenkin erityisesti kevään sää vaikuttaa siihen, paljonko siitepölyä pääsee ilmaan. Toivon mukaan tämä vuosi olisi allergikoille suotuisa.

 

Lähteet: Keskisuomalainen 10.3.2021, Helsingin Allergia- ja Astmayhdistys, Yle